–Digitaalisessa muodossa helpommin saavutettavat arkistolähteet ja edullisten dna-testien yleistyminen ovat tehneet sukututkimuksesta helpompaa. Tiedon lisääntyessä kiinnostus omia juuria kohtaan houkuttelee konkreettiselle matkalle niiden äärelle, kertoo itsekin juurimatkoja tehnyt toiminnanjohtaja Ira Vihreälehto Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seurasta.
Halu löytää ja kokea omiin sukujuuriin liittyvä yhteys (roots tourism, diaspora tourism) on jo maailmalla tunnistettu merkittäväksi matkustusmotivaatioksi. Esimerkiksi Italia, Irlanti ja Skotlanti ovat rakentaneet juurimatkailun teeman ympärille systemaattisia palveluketjuja, joissa sukututkimus, paikallishistoria ja matkailu yhdistyvät. Nyt Suomessakin on herätty juurimatkailuun liittyviin liiketoiminnallisiin mahdollisuuksiin.
Työkaluja kysyntään vastaamiseen
ProAgria / MKN Itä-Suomen ja Suomen kulttuuriperintökasvatuksen seura ry:n yhteinen Kutsu juurimatkalle – kulttuuriperintö ja suomalaiset juuret matkailussa -hanke sai rahoituksen joulukuussa EU:n maaseuturahastosta. Hankevastaavana toimiva matkailuasiantuntija Anna Rinteinen MKN Itä-Suomesta kuvaa juurimatkailun merkitystä:
– Juurimatkailu on hyvin henkilökohtaista. Se tuo yhteen ihmiset ja tarinat, ja ennen kaikkea vahvistaa matkailijan omaa identiteettiä. Samalla se tarjoaa monille pienille paikkakunnille ja niiden yhteisöille uudenlaisia liiketoimintamahdollisuuksia.
Hankkeessa kehitetään käytännön työkaluja ja palvelumalleja, joita eri toimijat voivat hyödyntää omien palveluidensa rakentamisessa. Tavoitteena on luoda valtakunnallinen toimintamalli, joka tukee kulttuuriperintöä, lisää eri toimijoiden yhteistyötä sekä tekee Suomesta houkuttelevan matkakohteen juurimatkailijoille.
Nyt on oikea hetki toimia
Suomella on juurimatkailun näkökulmasta monia vahvuuksia: saavutettavat arkistolähteet ja kattava sukututkijoiden verkosto, vahva paikallishistorian tuntemus, elävät kyläyhteisöt sekä alkuvoimainen ja aito kulttuuriperintö. Näiden varaan voidaan rakentaa monenlaisia tukipalveluita, myös kotimaisille juurimatkailijoille.
– Juurimatkailu ei vaadi suuria investointeja, vaan kykyä tunnistaa ja sanoittaa paikallisuutta ja sen merkitystä. Tämä sopii erinomaisesti pienille yrityksille, oppaille ja yhdistyksille, jotka haluavat kehittää toimintaansa kestävästi, hankkeessa työskentelevä yritysasiantuntija Jaana Puhakka MKN Itä-Suomesta toteaa.
Juurimatkailija viipyy usein pidempään, liikkuu sesonkien ulkopuolella ja käyttää mielellään paikallisia palveluita. Tämä tekee ilmiöstä erityisen kiinnostavan. Kysymys kuuluukin, miten eri osaajien palvelut saadaan koottua yhteen matkailijalle helposti saavutettavaksi kokonaisuudeksi.
Hankkeen aloituswebinaarissa 9.3.2026 käydään läpi eri näkökulmista, miten kulttuuriperintö, kotiseututieto ja arkistoaineistot voivat rikastuttaa matkailua, yritysten palveluita ja alueellista vetovoimaa. Lisätietoja hankkeesta ja ilmoittautuminen webinaariin: https://www.maajakotitalousnaiset.fi/hankkeet/kutsu-juurimatkalle-kulttuuriperinto-ja-suomalaiset-juuret-matkailussa
Lisätietoja
Matkailuasiantuntija Anna Rinteinen
MKN Itä-Suomi
+358 43 827 3703
Toiminnanjohtaja Ira Vihreälehto
Suomen kulttuuriperintökasvatuksen seura ry
+358 50 338 1743
Ira.vihrealehto@kulttuuriperintökasvatus.fi
Taustatietoa suomalaisista maailmalla: Sisäministeriö https://intermin.fi/maahanmuutto/ulkosuomalaiset
”Ulkosuomalainen on Suomen ulkopuolella asuva Suomen kansalainen tai suomalaista syntyperää oleva henkilö. Suomen kansalaisia asuu maan ulkopuolella noin 300 000, ja joidenkin arvioiden perusteella suomalaista syntyperää olevia henkilöitä on maailmalla jopa 1,6–2 miljoonaa.
Monet suomalaiset muuttavat ulkomaille opintojen, työn, eläkepäivien tai perheen vuoksi. Ulkomaille muuttaminen voi olla myös tilapäistä.
Suosituimmat muuttokohteet ovat Ruotsi, Iso-Britannia, Saksa, USA ja Espanja.”
Kuvia siirtolaisuuteen, Amerikkaan lähtöön jne. liittyen: finna.fi
