Näyttelyn ennakkoesittely ja kirjan julkistamistilaisuus
ti 3.3.2026 klo 10
Museonjohtaja Kirsi Eskelinen esittelee julkaisun ja näyttelyn kuraattori intendentti Ira Westergård esittelee näyttelyn.
Ilmoittaudu tiedotustilaisuuteen: merja.haikio@siff.fi
Anna Sinebrychoff – Edelläkävijä
3.3.2026–29.8.2027
Sinebrychoffin taidemuseo
Anna Sinebrychoff (1830–1904) oli poikkeus 1800-luvun lopun Suomessa, jolloin liike-elämä kuului miehille. Miehensä Paul Sinebrychoffin (1799–1883) kuoleman jälkeen hän hallitsi yhtä Suomen menestyksekkäintä yritystä, Sinebrychoffien panimoa. Anna johti määrätietoisesti sekä perhettään että suvun liiketoimintaa ja jätti lapsilleen mittavan perinnön.
Sinebrychoffin taidemuseo toimii suvun rakennuksessa Bulevardilla, jossa Anna Sinebrychoff asui yli 50 vuotta. Hänen elämänsä liittyy kiinteästi taidemuseon historiaan. Anna Sinebrychoff – Edelläkävijä -näyttely ja julkaisu perustuvat tutkimukseen, joka on tuottanut uutta, tarkempaa ja täsmällisempää tietoa tämän poikkeuksellisen naisen elämästä.
”Anna ansaitsee tulla huomioiduksi. Viime vuosikymmeninä on nostettu esille historian merkittäviä naisia ja Anna kuuluu ehdottomasti heidän rinnalleen. Hän lukeutuu hyvin harvalukuisten naisten joukkoon, jotka miehensä kuoleman jälkeen ottivat yrityksen liiketoiminnan johtoonsa 1800-luvulla”, museonjohtaja Kirsi Eskelinen kertoo.
Yritystoiminnan lisäksi Anna oli aktiivinen monella yhteiskunnallisen elämän alueella, kuten hyväntekeväisyydessä, yhdistystoiminnassa, kulttuurin tukemisessa, puutarhanhoidossa ja ortodoksisessa seurakunnassa. Näyttely ja julkaisu tuovat kattavasti esiin Anna Sinebrychoffin elämän ja toiminnan Helsingissä 1850-luvulta alkaen ja asettavat hänet keskelle oman aikansa yhteiskunnallisia ja taloudellisia muutoksia.
Näyttelyssä nähdään Annasta tehty poikkeuksellisen hieno muotokuvien sarja. 1800-luvun tunnetuin muotokuvamaalari Albert Edelfelt (1854–1905) teki hänestä neljä isokokoista muotokuvaa, jotka nähdään nyt ensimmäistä kertaa yhdessä. 1890-luvulla Anna tilasi vielä kaksi muotokuvaa itsestään taiteilija Gunnar Berndtsonilta (1854–1895), jotka ovat nyt ensimmäistä kertaa julkisesti esillä. Näyttelyn kuraattori on intendentti, FT Ira Westergård.
Oppineesta tytöstä kulttuurin eliittiin ja valta-asemaan
Anna Jefimovna Tichanoff syntyi Turussa vuonna 1830. Hän sai porvaristytön koulutuksen ja muutti 17-vuotiaana Helsinkiin venäläisen kauppiaan Paul Sinebrychoffin palvelukseen tämän etsiessä taloudenhoitajaa. Vuonna 1850 Paul ja Anna vihittiin. Paul oli 30 vuotta Annaa vanhempi tunnettu ja menestynyt kauppias. Avioliitto merkitsi Annalle astumista kokonaan uuteen rooliin.
Heille syntyi neljä lasta Maria (1852), Anna (1854), Nicolas (1856) ja Paul (1859). Anna Sinebrychoff laajensi omaa toimintapiiriään 1860-luvulla kodin ja perheen ulkopuolelle neljännen lapsensa syntymän jälkeen. Tuohon aikaan naisille avautui yhä paremmat mahdollisuudet osallistua aktiivisesti yhteiskunnan kehittämiseen. Hän kuului naisten verkostoon ja toimi muun muassa Punaisessa ristissä ja ompeluseurassa sekä oli mukana perustamassa Suomen puutarhayhdistystä.
Anna tunnettiin poikkeuksellisen laajasta hyväntekeväisyystyöstään, josta muodostui hänelle elämäntehtävä. Hyväntekeväisyys kohdistui vuosisadan suuriin yhteiskunnallisiin ongelmiin, kuten taisteluun köyhyyttä vastaan, kansan sivistysaatteen edistämiseen sekä kansallisten kulttuurihankkeiden tukemiseen.
”Annan kohdalla hyväntekeväisyyteen liittyi myös ristiriitoja. Alkoholin tuotanto, myynti ja kulutus toivat perheelle vaurautta. Samaan aikaan köyhyys, juoppous ja muut sosiaaliset ongelmat näkyivät heidän kotiaan ympäröivissä työläisten kortteleissa”, näyttelyn kuraattori intendentti Ira Westergård huomauttaa.
Bulevardin kaupunkikoti sijaitsi samalla tontilla panimon kanssa ja se oli elämän keskipiste. Anna ja Paul Sinebrychoffin talossa hoidettiin kaikki päivittäiset liiketoimintaan kuuluneet asiat. Ovet eliitin sisäpiiriin aukenivat kunnolla vuonna 1863, kun Paulille myönnettiin kauppaneuvoksen arvo ja Annasta tuli näin kauppaneuvoksetar. Bulevardilla järjestettiin tanssiaisia ja konsertteja. Kodin ikkunoista avautui näkymä perheen puutarhaan ja kasvihuoneisiin. Se oli yksi aikansa suurimmista puutarhoista Helsingissä ja Sinebrychoffin, Koffin, puisto ilahduttaa edelleen kaupunkilaisia samalla paikalla.
Anna Sinebrychoffista tuli leski 52-vuotiaana. Anna jätti välittömästi miehensä kuoleman jälkeen maistraattiin virallisen ilmoituksen, että hän aikoi jatkaa tämän liiketoimintaa. Hän sai haltuunsa enemmistöosuuden Sinebrychoffien perheyrityksestä. Annan lapsi Paul nuorempi oli toimitusjohtaja, kun perheyrityksestä tehtiin osakeyhtiö vuonna 1888. Annasta tuli hallituksen puheenjohtaja ja hän pysyi tässä tehtävässä kuolemaansa saakka.
Mesenaatti kasvatti omaisuutta ja tuki taidetta
Anna peri mieheltään suuromaisuuden ja loppuelämänsä ajan hän kartutti näitä varoja määrätietoisesti. Varallisuus kasvoi merkittävästi ja Anna jatkoi hyväntekeväisyystyönsä lisäksi kulttuurin ja taiteen tukemista.
Anna ja Paul Sinebrychoff kuuluivat varhaiseen taidekeräilijöiden joukkoon 1860–1870-luvulla, jolloin taide-elämä oli vasta syntymässä Suomessa. Paul oli Suomen taideyhdistyksen jäsen ja he hankkivat taidetta nuorilta suomalaisilta taiteilijoilta. Anna teki taidehankintoja itsenäisesti kotiin ja tilasi leskeksi jäätyään itsestään yhteensä neljä muotokuvaa Albert Edelfeltiltä, joista ensimmäiset juuri hieman ennen kuin taiteilijan kansainvälinen läpimurto tapahtui.
”Anna erottui tuolloin ainoana naisena taidekeräilijöiden ja mesenaattien joukossa. Hän oli edelläkävijä liike-elämässä, taiteen tukemisessa sekä hyväntekeväisyystyössä”, näyttelyn kuraattori intendentti Ira Westergård sanoo.
Kauppaneuvoksetar Anna Sinebrychoffin elämään ja työhön voi tutustua näyttelyssä ja julkaisussa. Sinebrychoffin taidemuseo toimii Bulevardilla sijaitsevassa panimosuvun kaupunkikodissa. Kotimuseon empiresalin kalusto on pysynyt muuttumattomana ja säilynyt muistona Anna Sinebrychoffin ajasta talon valtiattarena.
Näyttelyn kuraattori:
Ira Westergård
Näyttelyn julkaisu:
Anna Sinebrychoff – Edelläkävijä
Päätoimittaja: FT Hanna-Leena Paloposki
Kustantaja: Kustannusosakeyhtiö Parvs
Kirjoittajat:
Julia Donner, FT
Kirsi Eskelinen, FT, museonjohtaja, Sinebrychoffin taidemuseo / Kansallisgalleria
Niklas Jensen-Eriksen, professori
Teppo Jokinen, dosentti
Hanna Kemppi, FT
Tutta Palin, professori
Alexandra Ramsay, FT
Ira Westergård, FT, intendentti, Sinebrychoffin taidemuseo / Kansallisgalleria
Näyttelyn julkaisua on tukenut: KAMU Espoon kaupunginmuseo, Sinebrychoffin taidemuseon ystävät ry, Svenska kulturfonden sekä Oy Sinebrychoff Ab.
Teosten lainaajat:
Fortumin taidesäätiö
Gösta Serlachiuksen taidesäätiö
Helsingin kaupunginmuseo
Rikhard ja Henri Grahn
Yksityiskokoelmat
Oy Sinebrychoff Ab tukee Sinebrychoffin taidemuseon toimintaa.