Hanasaari – suomalais-ruotsalainen kulttuurikeskus eli tuttavallisemmin Hanaholmen juhli vuonna 2025 viittäkymmentä vuottaan Suomen ja Ruotsin yhteistyö- ja kulttuurikeskuksena. Juhlavuoden keskiössä ollut näyttely toi näkyväksi Hanaholmenin historian, tehtävän ja roolin kahden maan välisenä kohtaamispaikkana. Näyttely on myös kiinnostanut yleisöä: Hanaholmenin viestintäjohtaja Håkan Forsgård kertoo, että kävijöitä on ollut jo huikeat 14 000.
Aalto-yliopiston Rakennetun ympäristön mittauksen ja mallinnuksen instituutin eli MeMon tuottama 3D-virtuaalinäyttely varmistaa nyt, että tarina säilyy näyttelyn purkamisen jälkeenkin – digitaalisena ja saavutettavana.
Forsgårdin mukaan virtuaalinäyttely on Hanaholmenille erinomainen mahdollisuus tavoittaa yleisöjä, jotka eivät ehkä tunne keskusta niin hyvin entuudestaan tai eivät ole voineet vierailla paikan päällä.
“Kiinnostus Suomen ja Ruotsin yhteistyöhön on kasvanut viime vuosina huomattavasti myös Pohjoismaiden ulkopuolella, ja virtuaalinäyttely auttaa meitä viestimään toiminnastamme yleisölle niin kotimaassa kuin kansainvälisesti”, Forsgård sanoo.
Hanaholmenin virtuaalinäyttely on myös esimerkki siitä, miten tutkimukseen perustuva 3D-mallinnus voi tukea niin kulttuurin saavutettavuutta kuin kulttuuriperinnön säilyttämistäkin, sanoo MeMo-instituutin johtaja Hannu Hyyppä.
“Kyse ei ole vain visuaalisesta esittelystä, vaan yhteisestä muistista. Tässä maailmanajassa historiasta, yhteistyöstä ja diplomatiasta kertominen ja tämän kaiken säilyttäminen on erittäin tärkeää”, Hyyppä sanoo.
Kohtaaminen ajassa ja tilassa
Keskeinen teema, Kohtaaminen, saa näyttelyssä eri muotoja. Ensinnäkin Hanaholmenin 50-vuotista historiaa tarkastellaan aikajanan kautta, joka suhteuttaa kulttuurikeskuksen vaiheet ympäröivän yhteiskunnan keskeisiin tapahtumiin ja ilmiöihin Suomessa ja Ruotsissa. Aikajana tuo esiin, millaisessa ajassa Hanaholmen on toiminut ja millaisiin keskusteluihin ja muutoksiin se on ollut kytkeytynyt.
Toiseksi kohtaaminen saa toiminnallisen muodon. Näyttelyn keskelle katettu juhlapöytä kutsuu vierailijat mukaan keskusteluun Suomen ja Ruotsin välisestä yhteistyöstä – menneestä, nykyisestä ja tulevasta. Mistä on keskusteltu? Mistä pitäisi keskustella enemmän? Entä miltä näyttää kahden pohjoisen maan välinen yhteistyö tulevaisuudessa?
Virtuaalinäyttelyssä kävijä voi istua pöydän ääreen kolmiulotteisessa ympäristössä ja tutustua teemoihin, kuten yhteistyöhön, velkaan, työhön, tulevaisuuteen ja rajaan. Teemoja elävöittävät animaatiot ja interaktiivinen keskustelunoppa, joka rohkaisee pohtimaan Suomen ja Ruotsin suhdetta eri näkökulmista: näyttely kutsuu katsojan mukaan keskusteluun.
Virtuaaliesityksen kohokohtiin kuuluu myös laaja kuvagalleria, joka esittelee Hanaholmenissa historian varrella vierailleita ihmisiä – kuninkaallisista ja valtionjohtajista kulttuuripersooniin. Kuvagalleria on pysyvä elementti Hanaholmenissa, mutta nyt osa kuvista on myös verkon kautta koettavissa joka puolella maailmaa.
Tutkimukseen perustuvaa 3D-mallinnusta ja digitaalista kulttuuriperintöä
Virtuaalinäyttelyn toteutuksesta vastaa Rakennetun ympäristön mittauksen ja mallinnuksen instituutti MeMo, joka on Aalto-yliopiston ja Maanmittauslaitoksen yhteinen tutkimusinstituutti. MeMon työ perustuu huipputason 3D-mittauksen ja -mallinnuksen tutkimukseen sekä tiedonhallintaan. Tavoitteena on kehittää uusia tapoja mitata, mallintaa ja visualisoida rakennettua ympäristöä ja kulttuuriperintöä – ja säilyttää näin yhteistä historiaamme digitaalisessa muodossa.
Virtuaalinäyttely on osa jo pidempään jatkunutta yhteistyötä, jota on tehty tiiviisti Hanaholmenin kulttuuri- ja taideohjelmavastaava Aino Kostiaisen kanssa. Yhteistyössä on etsitty tapoja tuoda kulttuurikeskuksen näyttelyitä ja taidekokoelmaa aiempaa saavutettavammin esille digitaalisina kokonaisuuksina. Aiemmin toteutettuja 3D-mallinnuksia on jo nähtävillä Hanaholmenin verkkosivuilla, ja juhlanäyttelyn virtuaaliversio syventää tätä työtä.
Syksyllä 2025 toteutettu mittaus- ja mallinnusprosessi toi fyysisen näyttelyn sisällöt kolmiulotteisiksi, verkossa koettaviksi kokonaisuuksiksi MeMon 3D-artistien työnä. MeMo on aiemmin toteuttanut vastaavankaltaisia mallinnuksia esimerkiksi Kansallismuseosta sekä KAJ-yhtyeen tunnetusta saunasta.
MeMo-instituutin akateeminen koordinaattori Marika Ahlavuo toteaa, että hanke sopii hyvin Aalto-yliopiston strategiaan, jossa tieteen ja taiteen yhdistäminen on keskeistä.
“Usein verkossa esitettäviä tuotantoja hidastavat tekijänoikeuskysymykset, mutta tässä tapauksessa sopimukset ja luvat saatiin sovittua jo tuotannon alkuvaiheessa, mikä mahdollisti sujuvan toteutuksen”, Ahlavuo sanoo.
Virtuaalinäyttely tarjoaa samalla mallin sille, miten kulttuurihistoriallisesti merkittäviä näyttelyitä voidaan tulevaisuudessa säilyttää, jakaa ja kokea myös silloin, kun fyysiset näyttelyt ovat ajallisesti rajallisia.